Elokuvan tekeminen pienen ryhmän kanssa on tehokasta, mutta entäpäs kun ryhmän koko onkin yli 50 oppilasta ja edelleen halutaan tehdä yhteinen elokuva. Miten sen saa organisoitua kahden opettajan voimin? Tässä muutamia vinkkejä.
SUUNNITTELUVAIHE
- Suunnitteluvaiheessa valitaan tietty aihepiiri, johon yhdessä mietitään toteutusta: tehdäänkö musiikkivideo, animaatio, mykkäelokuva, mustavalkoinen, runoon pohjautuva, uutiset, kauhu, komedia tms.
- Omissa projekteissamme oppilaat ovat yleensä ideoineet elokuvan aihetta, tapahtumia ja henkilöitä pienissä ryhmissä, jonka jälkeen olemme tehneet niistä koonnin ja yhdessä miettineet parhaat ja toteuttamiskelpoiset ideat.
- Edellä mainitun työskentelyn kautta on laadittu profiloinnit pää- ja sivuhenkilöistä, tapahtumapaikoista, lavastuksista sekä elokuvan juonesta.
- Elokuvan käsikirjoituksen on useasti kirjoittanut ryhmä oppilaita, jotka ovat olleet innostuneita ja halukkaita kyseiseen tehtävään.
- Juonen jälkeen ryhmä on laatinut kuvakäsikirjoituksen, johon on sisältynyt piirretty kuva kohtauksesta ja tekstiä, mitä siinä tapahtuu.
- Yhdessä olemme miettineet parhaat kuvauspaikat ja kuvakoot kyseisiin kohtauksiin
- Näyttelijät on jaettu rooleihin puhtaasti innokkuuden mukaan. Olemme ohjeistaneet heitä siten, että valitset listasta (listattuna kaikki roolit) mahdollisimman monta eri hahmoa, joita haluaisit esittää
- Me opettajat olemme tehneet itse lopulliset roolivalinnat
HARJOITTELUVAIHE
- Harjoitteluvaiheessa oppilaille on annettu valmis käsikirjoitus ja he ovat saaneet muutamien tuntien ajan käydä läpi kohtauksia kuvauspaikoissa, päähenkilöillä tosin on ollut myös enemmän kotitehtävää roolien harjoittelussa
- Ryhmä on myös miettinyt eri kuvakulmat miten kuvaaminen eri kohtauksissa voisi tapahtua
LAVASTUS- JA PUVUSTUSVAIHE
- Näyttelijöiden harjoitellessa muut oppilaat ovat osallistuneet kuvauspaikkojen lavastuksen ja pukujen suunnitteluun (toisinaan näyttelijät ovat itse vastanneet puvustuksesta)
- Suurin osa vaatteista on löytynyt lasten kotoa
- Myös kirpputoreja ja kierrätyskeskuksia on hyödynnetty ja sieltä on saatu jopa lahjoituksina lavasteita elokuviin
- Työnjaon tavoitteena on saada mahdollisimman moni oppilas työllistettyä projektin aikana
KUVAAMINEN JA OHJAAMINEN
- Kuvattu kolmijalalta järjestelmäkameralla käyttäen sekä laajakulma- että muotokuvaobjektiiveja, mutta toki kameraksi käy myös tavallinen digitaalikamera.
- Elokuvaa tehdessä kannattaa kameraa varten olla kaksi akkua, joista toinen koko ajan laturissa, jotta kuvaustoiminta ei jää kesken akun tyhjennyttyä.
- Kamera-ajoja varten voi käyttää pyörätuolin lisäksi myös rullallista työtuolia tai muuta työnnettävää alustaa.
- Kuvatessa kannattaa kuvata ”tyhjää” noin 3 sekuntia sekä alkuun että loppuun, jotta videopätkiä on helpompi editoida ja mahdollisille siirtymäefekteille jää tilaa.
- Kuvaaja toimii samalla ohjaajana nähden, miltä toiminta näyttää videolla.
- Oppilaat vastaavat kuvaamisesta itse opettajan ohjeistamana ja auttamana. Aluksi kuvaaja tarvitsee enemmän ohjeistusta kuvakulmien ja kuvakokojen valinnassa sekä kuvauspaikan ja -tilanteen organisoinnissa, mutta taitojen karttuessa hän toimii assistentteineen itsenäisemmin.
- Kuvaajan assistenttien tehtävänä on pitää kuvausympäristö siistinä, yhdennäköisenä, auttaa tarvittaessa valaistuksen lisäämisessä taskulampun avulla ja lisäksi he ovat yhdessä kuvaajan kanssa valikoineet kuvauspaikkoja, kuvakokoja, säätäneet kameran asetuksia ja tarkastelleet kuvattuja pätkiä.
- Kuvaustilanteessa kuvaaja organisoi näyttelijät ”kuivaharjoituksiin”, jolloin hän samalla katsoo, miltä kohtaus näyttää videolta. ”Kuivaharjoitusten” jälkeen kuvaaja säätää tarvittaessa kameran sijaintia ja asetuksia ennen varsinaisen kuvaamisen aloittamista.
- Kuvaustilanteessa on tärkeää, että kaikki muut ympärillä ovat hiljaa ja myös käytävän taustameteli on vaimennettu käytävävahtien toimesta. Siispä kaikki tuotantotiimit avustajineen toimivat yhteistyöllä, jotta lopputuloksesta tulee laadukas. Tässä opettajalla on suurin rooli, jos projektiin osallistuvia oppilaita on paljon.
ÄÄNIMAAILMAVAIHE
- Musiikkia valmiista loopeista luodessa pitää huomioida se, että looppien avulla pitää tehdä uusi teos eli laittaa looppeja limittäin ja lomittain, ei siis vain peräkkäin, koska tekijänoikeudet saattavat muutoin estää sävellyksen käytön.
- Musiikkia voi luoda esim. GarageBandilla (iOS) tai osoitteesta http://www.ilmainen-ohjelma.tehnomagazin.com/Ohjelmisto-musiikin-savellys-ilmaiseksi.htm -löytyvillä ilmaisohjelmilla.
- Äänimaailmaa luodessa pitää huomioida tekijänoikeudet (kopiraitti.fi).
- Elokuvan äänimaailmaan liittyvät äänitehosteet, taustamusiikki, elokuvan alun musiikki ja lopputekstien musiikki.
- Incompetech.com -sivustolta löytyy paljon musiikkia, joita sai käyttää Kaikki kuvaa 2016 -kilpailussa.
- Valmista CC-musiikkia käyttäessä pitää lopputeksteissä mainita musiikin säveltäjän ja teoksen nimi.
- Puhetta voi nauhoittaa joko puhelimella, tietokoneella tai äänentallentimella. Nauhoitetta kannattaa käsitellä lopuksi tietokoneella, jotta kohina vähenee.
EDITOINTIVAIHE
- Editointiohjelman valintaan vaikuttavat videon tarpeet eli se, kuinka paljon erikoisefektejä halutaan käyttää. Perusvideonkäsittelyyn soveltuu hyvin Microsoft Live Elokuvatyökalu, mutta enemmän efektejä haluavat voivat käyttää esim. Adobe Premiere (Windows), iMovieta (iOS) tai Final Cut Pro:ta (iOS).
- Käytännössä editointia kannattaa aloittaa heti ensimmäisten kohtausten kuvaamisen jälkeen, jolloin editointi edistyy noin päivän viiveellä kuvauksiin verrattuna.
- Editoinnissa ensin laitetaan peräkkäin kuvakäsikirjoituksen mukaiset videopätkät, leikataan niiden alusta ja lopusta ylimääräiset sekunnit pois ja lisätään tekstejä yms. Efektejä sitä mukaan kuin editointityö edistyy.
- Jos musiikki ja efektit ovat tässä vaiheessa valmiina, ne kannattaa ottaa editoinnissa heti alkuun huomioon, jotta videopätkät voi editoida äänitiedostoihin sopien. Toinen vaihtoehto on tehdä ensin videoeditointi valmiiksi ja vasta sen jälkeen toteuttaa musiikki, jolloin tiedetään äänitiedostojen tarvittavat kestot.
- Editoijien kannattaa kirjata ylös paperille käyttämiensä efektien nimet, jotta kaikkiin videopätkiin tulee sama efekti.
ALKU- JA LOPPUANIMAATIOT – JOS NIITÄ TEHDÄÄN
- Elokuvien alku- ja loppuanimaatioita voi toteuttaa esim. kuva-animaatioina, jolloin erilliset still-kuvat yhdistetään toisiinsa videokäsittelyohjelmassa.
- Toinen vaihtoehto on toteuttaa alku- ja lopputekstit piirrosanimaationa, jolloin oppilaat piirtävät animoidut hahmot paperille, ne skannataan tietokoneelle ja niiden avulla toteutetaan animaatio käyttäen esim. moovly.com-osoitteesta löytyvää ohjelmaa (esim. https://www.youtube.com/watch?v=F2Zd1i0V2zM)
VIIMEISTELYVAIHE
- Viimeistely-vaiheessa elokuvaa katsotaan kriittisesti ja sitä viilataan millisekunttien avulla entistä paremmaksi. Tässä vaiheessa kannattaa käyttää kaiutinta, jotta kuulee äänet parhaiten ja toki myös koneen tehojen pitäisi riittää elokuvatiedoston sulavaan pyörittämiseen.
- Elokuva kannattaa lopulta tallentaa mahdollisimman suurena tiedostona, jolloin kuvanlaatu ei kärsi. Jokaisella ohjelmalla on omat ehdotuksensa tiedostokoon osalta.
MITEN ISO RYHMÄ TOIMII YHDESSÄ?
- Aluksi jokaisella on oma roolinsa, mutta työn edetessä jokainen oppilas on valmis siirtymään auttamaan muita. Tätä varten ja tämän vuoksi jokainen oppilas oppii elokuvia tehdessä tekemään musiikkia, editoimaan videoita, tekemään lavasteita, toimimaan assistenttina, auttamaan käytävävahteja tai toisaalta myös toimimaan omatoimisesti ja -aloitteisesti esim. kuvistöitä tai muita keskeneräisiä töitä tehden. Opettaja voi halutessaan myös aloittaa toisessa oppiaineessa itsenäisesti tehtävän työn, jolloin elokuvan parista irtautuvat oppilaat voivat luontevasti siirtyä tekemään toisen oppiaineen työtä.
MITÄ ELOKUVIA TEHDESSÄ OPITAAN?
- Tutustutaan erilaisiin elokuvan tyylilajeihin
- Opitaan kuvaamaan kameralla ja miettimään eri kuvakulmien ja -kokojen soveltuvuutta eri kohtauksiin ja tunnelmiin
- Opitaan tekemään musiikkia tietokoneen avulla
- Opitaan itseilmaisua ja heittäytymistä erilaisiin rooleihin
- Opitaan onnistumaan ja epäonnistumaan toisten nähden ja yhdessä toisten kanssa
- Kasvatetaan itseluottamusta onnistumisten ja epäonnistumisten kautta
- Opitaan kärsivällisyyttä, kun lopputulos ei valmistukaan kerralla, vaan sitä joudutaan säätämään, tekemään uudelleen ja pohtimaan yhdessä, miten toiminto kannattaisi toteuttaa
- Opitaan kriittisyyttä sen suhteen, onko alkuperäinen suunnitelma käytännössä paras vaihtoehto
- Opitaan aikatauluttamaan omaa toimintaa ja toimimaan tehokkaasti kohtausten kuvaamisen onnistumisen osalta
- Opitaan neuvottelutaitoja ja kompromissien tekemistä
- Oppilaat saavat myönteisiä uusia yhteisiä kokemuksia
- Motivoiva tapa ryhmäyttää isompikin joukko oppilaita toimimaan yhteen yhteisten tavoitteiden suuntaisesti
ELOKUVAKILPAILUJA
Opettaja voi ilmoittaa oppilaiden tekemän elokuvan kilpailuihin, jos vanhemmat antavat kilpailuun osallistumiseen luvat.
- Oskari-kilpailu (Valve)
- Linssilude (Valve)
- Kaikki kuvaa (Yle, Amazement)
- Satunnaisia muita kilpailuja, joista löytyy mainoksia lehdistä ja Internetistä
VINKKEJÄ ELOKUVAN TEKEMISEEN
Markun lyhärikoulu: http://yle.fi/lyharikoulu/
Kaikki kuvaa –tutoriaalit: http://kaikkikuvaa.fi/tutoriaalit/
METSOKANKAAN KOULUN TEKEMIÄ ELOKUVIA
Käy katsomassa luokkien ja oppilaiden tekemiä elokuva koulun YouTube-kanavalta.
digimetso.wordpress.com 